Koronarokotteet jakautuvat maiden välillä epätasaisesti. Kun rikkaat maat hamstraavat rokotteita, köyhät maat jäävät ilman. Tämä johtaa pandemian pitkittymiseen. Miksi jotkut maat vastustavat silti rokotepatenttien vapauttamista? Maailma kylässä -podcastin toisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa toimittaja Susani Mahaduran vieraina ovat akatemiatutkija Salla Sariola ja Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja Linda Konate. Aihetta kommentoi myös Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen.
Koronarokotteet ja patentit niiden valmistamiseen puhuttavat kansainvälisissä neuvottelupöydissä. Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja Linda Konaten mukaan kaksi vuotta kestäneen pandemian aikana keskustelu patenteista ja niiden vapauttamisesta ei ole kuitenkaan juuri edennyt.
– Pieni vähemmistö maita vielä vastustaa. Ironista tässä on se, että nämä ovat ne maat, joilla ei ole ongelmaa rokotteiden saatavuudessa, Konate sanoo.
Patenttien vapauttamista vastustavat Euroopan unioni, Sveitsi ja Englanti. Patenttien vapautuminen olisi toteutuessaan määräaikaista, ja se koskisi ainoastaan koronaviruksen ehkäisyyn ja hoitoon liittyviä lääketieteellisiä tuotteita kuten testejä, rokotteita ja lääkkeitä. Lääkärit Ilman Rajoja -järjestö on ehdottanut, että määräaika olisi viisi vuotta.
Patenttijärjestelmässä patentti turvaa tuotteen kehittäjälle taloudellisen hyödyn. Se kannustaa lääkeyhtiöitä ottamaan taloudellisen riskin lääkkeen kehittämisestä. Akatemiatutkija Salla Sariolan mukaan tämä ajatus ei kuitenkaan toteudu koronarokotteiden kohdalla.
– Nämä rokotteet ovat eri valtioiden rahoittamia lähes yksinomaan. Dolly Parton lahjoitti miljoonan ja kaikki muu tuli valtioilta. Ei ole perusteltua, että firmat saavat pitää patentin, koska ne eivät ole investoineet siihen, Sariola sanoo.
Usein kun lääkkeitä kehitetään, ei ole varmuutta siitä, onko lääkkeelle markkinoita tai onko valmiste lopulta ihmiskokeissa turvallinen ja tehokas. Koronarokotteen kohdalla rahoituksen lisäksi myös markkinat olivat olemassa valmiiksi.
Koronakriisi on kytköksissä muihin maailman kriiseihin
Koronakriisi on vaikuttanut peruspalveluiden saatavuuteen Suomessa. Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalaisen mukaan globaalissa mittakaavassa vaikutukset ovat vielä huomattavasti laajemmat, koska monessa köyhemmässä maassa yhteiskunnan turvaverkot ovat heikommat. Lappalainen mainitsee yhtenä esimerkkinä koulut. Jossain vaiheessa joka kolmas maailman lapsista oli poissa koulusta.
– Yksi ääriesimerkki on Uganda, jossa koulut olivat kaksi vuotta kiinni. Jos miettii, millaiset vaikutukset sillä on lasten tulevaisuuteen, niin se on mielettömän iso hinta, mikä tässä maksetaan, Lappalainen sanoo.
Lappalainen muistuttaa, että samaan aikaan koronakriisin kanssa on myös muita kriisejä. Koronakriisin, ilmastokriisin ja velkakriisin vaikutukset kietoutuvat kaikki toisiinsa. Kriisien yhteisvaikutukset aiheuttavat ja lisäävät eriarvoistumista. Köyhyyden vähentäminen on yksi kestävän kehityksen tavoitteista. Mittarit osoittavat, että koronan aikana siinä on ajauduttu yli 20 vuoden takaiseen tilanteeseen.
– Useammat asiat ovat syynä siihen, että eriarvoistuminen on räjähtänyt. Tämä on hätähuuto siitä, että kuinka hauras järjestelmämme on, kun pystymme yhtäkkiä putoamaan hyvästä kehityksestä noin paljon pakkasen puolelle.
Koronan lisäksi on muita maailmanlaajuisia terveyskysymyksiä
Sariola toivoo, että kansainväliset yhteisöt keskittyisivät globaalien terveyserojen kaventamiseen myös koronapandemian jälkeen. Erityisesti hän kaipaa panostusta globaalia etelää rasittavien terveyskysymysten, kuten denguen, malarian ja lasten ripulikuolleisuuden, ratkaisemiseen. Lisäksi hän pitää tärkeänä antibioottiresistenttien bakteerien huomioimista.
– Ihmiset tulevat kuolemaan yhä enemmän tavallisiin sairauksiin, jotka johtuvat bakteerien aiheuttamista infektioista, mutta myös perusleikkauksiin, joissa tällä hetkellä käytetään antibiootteja. Jos niitä ei pystytä tekemään bakteerien vastustuskyvyn takia, niin lääketiede voi mennä sata vuotta taaksepäin, Sariola sanoo.
Myös Konate on asiasta samaa mieltä. Hänen mukaansa rahoitusta antibioottiresistentteihin bakteereihin liittyvään tutkimus- ja kehitystyöhön ei tällä hetkellä juurikaan ole. Konate toivoo, että tulevaisuuden lääketieteellisistä innovaatioista hyötyisivät mahdollisimman monet ihmiset eripuolilla maailmaa, koska terveyshaasteet tulevat olemaan meidän kaikkien yhteisiä.
– Tämä epätasa-arvoisuus konkretisoi sitä, että on ihmisiä, väestöjä ja alueita, jotka aina jäävät syrjään. Ne kärsivät jo aika paljon, eikä niitä saisi unohtaa tässä. Muistettaisiin aina tuoda ne ihmiset keskiöön, jotka tarvitsevat eniten apua.
Teksti: Minna Tielinen, lähde Maailma kylässä -podcastin toisen tuotantokauden kuudes jakso Mikä on elämän hinta? – Väittely koronarokotteiden patenteista jatkuu.
Kuuntele tämä jakso ja Maailma kylässä -podcastin kaksi ensimmäistä tuotantokautta Spotifyssa tai muissa podcast-sovelluksissa.
Android | Apple Podcasts| Google Podcasts | Spotify | RSS
Lue myös aikaisemmat podcast-jutut:
Podcast: Urheilun ihmisoikeudet ovat ongelma Suomessa ja maailmalla
Podcast: Kurjuuskuvaston muuttaminen vaatii taustalla olevien rakenteiden ymmärtämistä