Podcast: Hyvä elämä sisältää myös surua ja kärsimystä

Mitä on hyvä elämä? Miten hyvinvointi määritellään? Maailma kylässä -podcastissa toimittaja Susani Mahaduran kanssa aiheesta keskustelevat professori Arto O. Salonen, filosofi Sofia Blanco Sequeiros ja diakoniatutkija Kari Latvus.

Hyvä elämä ja sen edellytykset voidaan määritellä monin tavoin. Filosofi Sofia Blanco Sequeiros ajattelee, että hyvä elämä on sitä, miksi ihmiset ja yhteisöt sen itse määrittelevät. Hän pitää kuitenkin hyödyllisenä yhteisiä suuntaviivoja.

– Hyvä elämä on mielekästä ja merkityksellistä. Kuitenkin myös inhimillinen suru ja kärsimys voivat kuulua hyvään elämään. Hyvä elämä ei missään nimessä ole aina iloista ja onnellista, Sequeiros sanoo.

Professori Arto O. Salonen näkee hyvän elämän pahan elämän vastakohtana ja kattoterminä, jonka alla puhutaan muun muassa hyvinvoinnista.

– Hyvinvointi rakentuu välttämättömyydestä, mitä ihminen tarvitsee ollakseen olemassa, ja toisaalta luksuksesta, joka tekee elämästä mielekästä ja antaa tuntuman, että elämä on elämisen arvoista ja siinä on vetävyyttä ja imua, Salonen sanoo.

Salonen kokee, että nykyinen käsitys onnellisuudesta on kaventunut mielihyvän tavoitteluksi. Elämä voi kuitenkin ammentaa merkitystä ja voimaa myös surusta ja siitä, että kokee olevansa osa jotain suurempaa kokonaisuutta.

Työstä selviytyminen on kunniakysymys

Diakoniatutkija Kari Latvus on pohtinut työn roolia elämän mielekkyydelle. Hänen havaintojensa mukaan työn merkityksellisyys kiteytyy kahteen keskeiseen asiaan.

– Innostavimmat asiat liittyvät siihen, kun tehdään ja luodaan jotain uutta. Toinen vähintään yhtä suuri asia on hyvän tekeminen toiselle ihmiselle, Latvus sanoo.

Latvus kokee, että Suomessa ihmisille on intohimo ja kunniakysymys selviytyä työstään hyvin. Työttömyys tai se, että ihminen ei selviydy työtehtävistään, aiheuttaa puolestaan häpeän kokemuksia. Latvus toivoisikin, ettei ihmisiä jaettaisi niin jyrkästi työssäkäyviin ja työelämän ulkopuolella oleviin.

– Työssä on paljon suorituksia ja ansaintaa. Ei ole syntynyt paikkoja, joissa voi pienemmällä panoksella tehdä jotain ja saada kokemuksen, että on hyvä, ja päästä eteenpäin kehittymisen kaarella.

Hyvä elämä vaatii elämän edellytysten säilyttämistä

Vaikka raha on Salosen mukaan länsimaisessa yhteiskunnassa yksi hyvän elämän edellytyksistä, asiaa ei voi ajatella pelkästään rahan kautta.

– Silloin lopputulema olisi se, että olemme olemassa vain talouskasvua varten. Se on aika pieni päämäärä elämälle, Salonen sanoo.

Sen sijaan Salosen mielestä tulisi pitää huoli siitä, että säilytämme elämän edellytykset. Ilman niitä meillä ei ole olosuhteita, joissa voimme nauttia vaurauksista. Kuitenkin ihmisten välinen kilpailu tyrehdyttää yhdessä toimimista, jota esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii. Lisäksi jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta tulisi kunnioittaa.

– Meidän pitäisi antaa toisillemme tunnustusta arvokkuudesta pelkästään siksi, että olemme syntyneet ihmisiksi.

Sequeiros on samoilla linjoilla. Hän kannustaa ihmisiä nostamaan katseensa älylaitteista ja keskittymään enemmän ympäristöönsä. Niin ihminen voisi muuttaa tapaansa olla maailmassa.

– Se voisi olla konkreettinen tapa, mistä aloittaa muutos, Sequeiros sanoo.

Maailma kylässä -podcastin seuraavassa jaksossa keskustellaan valtarakenteista ja vaikuttamisesta. Jakso julkaistaan 27.1. 

Teksti: Minna Tielinen, lähde Maailma kylässä -podcastin toisen tuotantokauden neljäs jakso Tavoitteena hyvä elämä – mutta kuka tietää, mitä se tarkoittaa?

Kuuntele tämä jakso ja Maailma kylässä -podcastin ensimmäinen tuotantokausi Spotifyssa tai muissa podcast-sovelluksissa. 