Kuinka selvisimme ydinpommista?

Ydinaseita ei ole käytetty sodissa Japanin elokuun 1945 pommitusten jälkeen, lähes 80 vuoteen. Viime vuoden Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Hiroshiman ja Nagasakin atomipommi-iskujen eloonjääneiden eli hibakushojen järjestölle, Nihon Hidankyolle.

Ruohonjuuritason järjestö palkittiin sen työstä ydinaseettoman maailman saavuttamiseksi. Nobel-komitean mukaan japanilaisten eloonjääneiden toiminnalla on ollut merkittävä rooli ”ydinasetabun” syntymisessä.

Nykypäivän ydinaseet ovat moninkertaisesti tuhovoimaisempia ja kykenevät tappamaan hetkessä miljoonia ihmisiä. Aseriisunnan ja ydinasekieltosopimuksen sijaan ydinasepelote ja -varustautuminen ovat nousseet jälleen maailmanpolitiikan polttavaksi puheenaiheeksi myös Euroopassa – Venäjän ja Yhdysvaltojen uhittelusta puhumattakaan.

Hiroshima Nihan Hidankyon pääsihteeri herra Kunihiko Sakuma kertoo, kuinka hän selvisi hengissä ydinpommeista, jotka surmasivat elokuussa 1945 arviolta 120 000 ihmistä, sekä ydinpommien aiheuttamasta valtavasta henkilökohtaisesta menetyksestä.

Herra Kunihiko Sakuma on yksi nuorimmista eloonjääneistä. Häntä haastattelee ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear weapons) Finlandin koordinaattori, rauhanaktivisti Julia Jernvall. Ohjelma on japaniksi ja se tulkataan suomeksi. Ohjelmaa voi seurata festivaalin Puhelavalla Tiivistämössä tai striimin välityksellä festivaalin verkkosivuilla.

Kunihiko Sakuma

Herra Kunihiko Sakuma on yksi nuorimmista Japanin elokuun 1945 pommitusten eloonjääneistä. Hän toimii Hiroshiman ja Nagasakin atomipommi-iskujen eloonjääneiden eli hibakushojen järjestön, Hiroshima Nihan Hidankyon pääsihteerinä. Järjestölle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2024.

Julia Jernvall

Julia Jernvall on pitkänlinjan rauhanaktivisti. Hän työskentelee ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear weapons) Finlandin koordinaattorina.